Kirjoittanut Raimo Vihonen
Neuvostonkukkulat sijoittuvat Juhani Ahon kadun, Kalevalankadun, Sibeliuksenkadun ja Karppasentien väliin jäävälle metsäiselle alueelle. Nimensä kukkulat ovat saaneet sota-aikana, jolloin siellä sijaitsi ilmatorjuntapatteri. Patterin kaivanto on maastossa vieläkin nähtävissä.
Talvisodan aikana Kuopion ilmapuolustus oli retuperällä. Ei täällä ollut yhtään ilmatorjuntatykkiä. Tykkejä saatiin vasta jatkosotaan. Kasarmilla oli kuitenkin ilmatorjuntakonekiväärikomppania numero 7, ja se harjoitteli juuri Neuvostonkukkulan maastossa.
Patterinkatu, joka oli saanut nimensä tuota kukkulalla olevasta ilmatorjuntapatterista, muuttui myöhemmin Kalevalankaduksi. Yhteiskoulua alettiin rakentaa viisikymmentäluvun alussa, metsä hakattiin ja katujen päät yhdistettiin. Sotaan viittaava nimi poistettiin. Minun osoitteeni kirjoitettiin nyt Kalevalankatu 61, kun se oli ollut aikaisemmin Patterinkatu 17.
Nykyisen Sibeliuksenkadun yläpuolella kulkevan lenkkipolun takana olevassa painanteessa oli sotilailla majoitusalue telttoineen. Suuren petäjän kylkikaarnaan oli kaiverrettu molemmille puolille suurikokoinen numero 7 osoittamaan, mistä joukko-osastosta sotilaat olivat. Jatkosodan aikana pahvitelttoja oli alueella useita. Ne sijaitsivat lähellä Patakukkulaa, joka on nykyisen Pekka Halosen kadun päästä lähtevän polun vasemmalla puolella. Patakukkulalla oli viestikorsu, jonka paikka on maastossa näkyvissä, tosin kaikenlaisella rojulla täytettynä.
Valtakatu, nykyisin Pekka Halosen katu, päättyi tuolloin ampumaradan porttiin ja sotilaiden harjoitusalue alkoi. Tosin Linnanpellon ja Asemanrinteen väki laidunsi siellä lehmiään ja hevosajurit hevosiaan. Ampumaradan portin kautta kulki päivittäin satoja sotilaita ja muutakin väkeä ja me pojat aukaisimme porttia. Saimme sotilailta hylsyjä ja vanikkaa ja siviileiltä kymmenpennisen tai hilkun (=piikki, helsinkiläisittäin vanha 2,5-penninen).
Ampumaradan portilta tie jatkui Saarijärvelle, Saarijärven Savolaan. Matkalla oli kuitenkin paljon mielenkiintoista. Sotilaiden harjoitusalue ulottui pohjoisessa junarataan, idässä Kallantiehen. Pappilanlampi, Pitkälampi ja Saarijärvi sekä joitakin pieniä lampia Kallantien varressa mahtui harjoitusalueen sisään. Pappilanlammen eli Maljalammen pohjoispuolella olevalle harjulle oli rakennettu puolustuslinja. Pioneerikomppania sen rakensi, ja sitä sanottiin pioneerityömaaksi. Pioneerityömaa, bunkkeri, asemakaivannot ja kuusiriukujen tukemat juoksuhaudat päättyivät panssaritykkiasemaan. Tämä tykkiasema oli kolmiossa, jossa moottoritien ramppi kohtaa Kelloniementien, siinä on pieni kuusikko. Asema oli maahan kaivettu, puilla tuettu, ja ampumasuunta oli Kallantielle.
Pappilanlampi eli Maljalampi oli 1950-luvulla puolta suurempi kuin nykyään. Moottoritie SUJJAAS vei lammesta puolet.